Floating in the moonlit sky

Lauantai-illan ohjelmaan kuului Tarja Turusen joulukonsertti Tampereen Tuomiokirkossa, "loppuvuoden Tarja-keikka" -perinnettä kunnioittaen seurana äiti (+ tämän kolme ex temporella mukaan lähtenyttä kaveria).

Ovet aukesivat n. 40 minuuttia ennen konsertin alkua ja saavuttiin paikalle jo ennen sitä, mutta jonoa oli jo sen verran, että kovin edestä ei enää paikkaa saanut. Muu seurue jäi vieläkin taaemmas, mutta mä siirryin lopulta jollekin vissiin seitsemännelle penkkiriville kahden aika symppis mummon viereen. Paikalla oli aika lailla vanhempaa väestöä, mistä muistuikin pakosti mieleen se, että niin oli myös viime joulukuussa Tarjan Tampere-talossa esittämällä omalla keikallaan... Silloin kyllä hieman mietitytti että moni oli varmaankin tullut paikalle luullen kuulevansa joulukonsertin, mutta päätyikin sitten kuulemaan jotain aivan muuta :D

Mutta siitä viis. Pian estradin valtasi Tarja, ja ai että kun oli ihana nähdä ja kuulla taas sitäkin. Eihän nuo joululaulut mulle mikään maailman hienoin juttu ole, mutta esim. toiseksi viimeisenä kuultu Walking in the Air sekä Varpunen jouluaamuna oli tosi hienoja hetkiä, ja jälkimmäisenä mainitun aikana taisi tulla pari pientä kyyneltäkin (saakeli mikä vetistelijä musta on tullut).
Mukana oli myös soittajien pientä instrumentaalista osuutta, kuin myös urkurin versio Finlandiasta näin itsenäisyyspäivän alla - tosi hienoa sekin. Urut on muutenkin soitin, jonka vuoksi meinaa kyllä tulla väkisinkin mieleen, että ehkä sitä sittenkin pitäisi joskus hankkiutua menemään naimisiin :'D No ei, kai noita vastaavia, äkillisiä mielenhäiriöitä voi aiheuttaa muukin.
Viimeisen kappaleen aikana sai kuvatakin, ja kyllä muuten vitutti kun tajusi, kuinka paljon kameran rikkinäisestä zoomista taas olikaan hyötyä. Eipähän tullut ainakaan käytettyä kuvailuun liikaa aikaa, kun jo aluksi huomasi että tästä hittojakaan tule. Kuvasaldo olikin sitten tätä luokkaa:

Seuralla ei kuulemma ollut mikään hirveä kiire kotiin, joten konsertin jälkeen jäin vielä odottamaan paikalta bongaamani, USA:sta kouluumme tulleen vaihto-oppilaan Sarahin ja tämän kaverin kanssa, jos Tarjaa saisi nopeasti tavattua. Tässä vaiheessa paikalla paljastui olevan useitakin ulkomaalaisia, ja vaihdoinkin muutaman sanan erään tsekkiläisen nuorenmiehen kanssa (ja jos se nyt oli se keneksi sitä luulen, oon mahdollisesti katsellut hänen soittovideoitaan YouTubesta silleen leuka tuossa pöydällä - hitto kun en tajunnut kysyä asiasta ajoissa :'D). Bongasin paikalta myös Marcelon, lol.
Anyway, pian sainkin sitten huomata Tarjan saapuneen taas paikalle, ja nopean toiminnan seurauksena pääsin häiritsemään häntä jo toisena. Tajusin jopa kiittää konsertista, ja kuvahan oli tottakai pakko pyytää:

<3

Vaikka konsertti ei ihan samanlaista euforista fiilistä jättänytkään kuin viimevuotinen keikka What lies beneath -levyn tiimoilta, niin etenkään tuon hetken ja kuvan jälkeen sitä ei hirveästi osannut harmitella.
On se vaan hieno laulajatar. <3