sunnuntai 18. syyskuuta 2011

What's the price of the world - I can write a check

Hannan kanssa tehdyn helsingissäkäynnin jälkeen jäi vielä fiilis, että no oishan siellä kiva kiertää ihan kaupoissakin... Tänään haistatin siis pitkät terveystiedon lukemiselle ja lähdin hesailemaan Ninan kanssa :)
Vaikka en oo kai ikinä ostanut Morticiasta mitään, on se silti pakollinen visiittikohde aina tuonne päin eksyessä. Naamio on yksi näistä aina vastaantulevista "älyttömän ihanista asioista, joita ei kuitenkaan tarvi ikinä mihinkään" :D Ei lähtenyt siis mukaan.
Kovin oli kivaa ja ostettavaa löytyi kummallekin, meikäläisen löydökset näiden muodossa:
Takki Backstreetin aleista. Tykkään siitä n. 10 kertaa enemmän kuin ilmeeni kuvassa antaa ymmärtää :D
Ja samasta paikasta myös korsetti-ihanuus, alessa (ja hiton reilussa sellaisessa :O) sekin!
Oli pakko kuvailla jo sovituskopissa :'D
Kuvat vähän hämää, sillä molemmissa valaistus saa kapistuksen näyttämään pikemminkin keltaiselta kuin sellaiselta puuterinväriseltä mitä se oikeasti on.
Tuli kyllä hetki mietittyä että mahtaakohan tuo näyttää liikaa joltain alusvaatekorsetilta, mutta ainakaan toivottavasti ei :D
Ja übernaisellisuudesta sitten aivan toisenlaiseen tunnelmiin... Maasto-reisitaskuhousuja on tullut himoiltua jo pitkän aikaa, ja Kalliossa sijaitsevasta Streetbeatistä tällaiset sitten lähti viimeinkin matkaan.
Eikös olekin miehekäs poseeraus :'DD


Tässä myös jotain minkä perään on haikailtu kauan: naisellisempi koululaukkuvaihtoehto tuolle Marimekon perusolkalaukulle. Oli lievästi sanottuna kiva juttu löytää Accessorezista juuri tuo yksilö myös mustana :) Minähän en siis yhtään mistään ruseteista tykkää, en...

Musiikkipuolikin pääsi aavistuksen keventämään pussia, sillä Keltaisesta jäänsärkijästä sain viimein käsiini Amaranthen levyn. Tällä hetkellä soimassa ehkä viidettä kertaa putkeen, ja koko ajan vaan kuulostaa paremmalta. Pieni näyte, osastoa hempeily:


<3

Veikkaisin että seuraavaan pariin viikkoon ei ole tulossa minkäännäköistä postausta, sillä koitan nyt viimeinkin saada noista terveystiedon kirjoistakin jotain irti. On kyllä tullut huomattua että kyseinen aine ei oo erityisemmin mun juttu, ja pistää vähän (= aivan helvetisti) kaduttamaan että kuitenkin olin sitten ylipuhuttavissa kirjoittamaan sen... No, ylimääräisyys antaa kuitenkin vähän armoa, joten eipähän jää lakki puuttumaan vaikkei nyt menisikään läpi :D
Palailemme!

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

The first star of Fall

Koneen hajoaminen sattui sinänsä hyvään saumaan, sillä Hanna tuli meille 28. päivä elokuuta ja lähti takaisin Saksaan nyt keskiviikkona - oli ainakin korvaavaa tekemistä datailulle :D
Kieltämättä kyllä vähän mietitytti että mitähän siitäkin tulee kun meidän perhe yrittää hostata jotakuta, mutta hyvinhän me se taidettiin kuitenkin klaarata, eihän tääkään visiitti kestänyt kuin kymmenen päivää.
Itse huomasin päivää Hannan saapumista ennen saaneeni myös osani perinteisestä syysflunssasta, mutta pahin vaihe oli onneksi ohi parissa päivässä. Muutenkin olen iloinen ettei virus iskenyt päivää tai paria aiemmin, sillä ei olisi ollut kovin kiva hillua täällä meillä mm. Liisan synttäreitä varten järkätyissä bileissä kipeänä. Itselläni ei ole tästä tapahtumasta kuvia, ihan kivaa oli kuitenkin!

Mutta joo, Hannan kanssa käytiin mm. Näsinneulassa ja Pyynikin näkötornilla ihailemassa maisemia, leffassa katsomassa Midnight in Paris (yllättävän hyvä ollakseen vain "romanttinen komedia"!), Veittijärven saunalla & uimassa (tämän jälkeen Hanna tuli kipeeksi... :'D), Helsingissä pyörimässä, Seitsemisen kansallispuistossa sekä keilaamassa. Vieras vaikutti kyllä viihtyvän Suomessa pirun hyvin, ja vaikkapa järven ohi ajaminen oli aina jonkintasonen vau-juttu :D
Millekään tarkoille sepustuksille tuskin on tarvetta, mutta tässä nyt joitakin kuvia:

Nää "hehe, näytän tässäki kuvassa raskaanaolevalta!" -huomaamiset ei oo kohta enää hauska juttu... Leikitään että ton paidan alla on vaikka tyyny Isabella Holm -tyyliin, minähän en mitään pömppistä omista.

Hauska juttu jollain hesalaisella kadulla :D

...puhumattakaan tästä! Yhteen Ruttopuiston puista oli kiinnitetty keinuja, ja voi herranjumala miten mä ihastuin siihen näkymään (ja sain totta kai vaan huonoja kuvia, todellisuudessa näytti paljon hienommalta). Noin timwalkermaiseen taiteeseen ei joka päivä Suomessa katuja tallatessaan törmääkään. Ihan himo kiva idea.


Melisan työpaikka Hesassa oli tosi ihana: koko vuoden auki oleva joulukauppa. Turisteja riitti :D
Itse todellakaan ole mikään joulufriikki, mutta tuolla vaan oli silti ihana tunnelma ja paljon kauniita koristeita.


Toiminnantäyteistä puolitoistaviikkoista seurasikin sitten myös toiminnantäyteinen viikonloppu... Onhan se tietysti kivaa kun on monenlaista tekemistä kavereiden kanssa, mutta voisi noita terveystiedon kirjojakin yrittää vähän enemmän katsella :'D No, onpahan onneksi pian ohi sekin koitos... Mutta niin, perjantaina Anttu ja Meri järkkäsivät pienet ex tempore -bileet, ja kivaahan siellä oli. Jotenkin kummassa en tullut sielläkään kuvia ottaneeksi, möh, mutta eipä voi mitään.
Kaksi kertaa tavallista vahvempi siideri, huonosti nukuttu viikko ja ei-niin-suuri-määrä ruokaa taisivat olla vähän petollinen yhdistelmä, mutta kaikesta huolimatta suuntasin lauantaiaamuna Turkuun katsomaan Miraa, Assia ja muita otuksia.

Yksi rauhallisimmista ottamistamme ryhmäkuvista :D Odotan innolla päästä näkemään niitä järkkärillä räpsäistyjä teoksia, joissa esim. hypätään ilmaan, muodostetaan kirjaimia, näytetään mitä liikunnallisimpia asentoja ja poseerataan mm. sotilaina.
Ohjelmassa oli mm. yleistä hengailua, Vedetään hatusta -henkisiä pelejä (keskustelu pelkkiä kysymyslauseita käyttäen oli luultavasti mielenkiintoisimmillaan silloin, kun määrätty tilanne oli laatua "Alexi Laiho ja Päivi Räsänen kerrosten väliin juuttuneessa hississä" xD), Aliasta ja myöhemmin illalla hevikaraokea mahdollisella alkoholilla höystettynä. Itsehän en ollut enää "jatkoilla" paikalla, sillä viimeinen juna lähti jo yhdeksältä ja ajattelin sen olevan seuraavan päivän aikataulua silmälläpitäen ehkä parempi, että heräisin ihan kotona. Toisaalta harmi, mutta ehkä ne perjantaiset bileet kuitenkin vähän kompensoi :D


Biisien nimien pohjalta pelatun piirrä ja arvaa -pelin aikaansaannosta. Paperin ylin taideteos on ehkä mun lemppari: Miran tulkinta Bodomin Ghost riders in the skystä. xD
Tämä taas on Brother Firetribe - Chasing the Angels :'D
Ruoka maistui. Huomatkaa mun taidokas piirustus.
Noiden kämpässä varmaan joka kohdassa seinää oli joku kuva, juliste tai seinälippu :D
Emppu <3
Hauskaa oli, toivottavasti se alustavasti suunnitteilla ollut pikkujoulujen tuolla viettäminen onnistuisi. :)

Tänään kävin sitten Annan kanssa kaupungilla mm. YO-talossa katsastamassa toiseen kertaan Tampereella järjestetyn Ofelia Marketin.
No ohan se joskus kiva laittaa kuva, jossa näkyy vaatetuskin kunnolla.

Sieltähän sitä taas löytyi pöytäkaupalla toinen toistaan ihanampaa tavaraa, harmi vaan että monet tosi kalliita. Esim. hienoja minisilintereitä ja muita päähärpäkkeitä oli vaikka kuinka paljon, mutta tuntuisi kuitenkin vähän ikävältä maksaa halvimmillaankin 25 e asusteesta, jota sitten tulee käyttämään ehkä muutaman hassun kerran vuodessa jossain juhlissa. Äh, ei pidäkään ajatella niitä enempää, tai kohta alkaa kaduttaa että olisiko sittenkin pitänyt ostaa yksi... :D
Tyhjin käsin tuolta ei kuitenkaan tarvinnut poistua, sillä mukaan tarttui tapahtuman luultavasti halvinta osastoa edustaneet kaulakoru, liivi ja laukku, 10 e jokainen.

Sanna von Steam -sakset :)
Älkää välittäkö taas näistä tällasista kuvista... Naama oli epäkunnossa.

Annakin löysi itselleen kengät ja hatun, ja ensimmäisenä mainituilla ei tainnut olla hintaakaan kuin 5 e joten ihan hyvin. :) Muutenkin oli kyllä kiva vain kierrellä (niin hyvin kuin aina joihinkin kohtiin muodostuneissa ryysiksissä vain etenemään pääsi :'D) ja katsella, ja pelkästään jo joidenkin oikein hienoksi laittautuneiden shoppailijoiden asuja oli hieno nähdä. ...Puhumattakaan eräästä miehestä, joka muistutti tummahiuksisempaa versiota Mark Jansenista. Ei tainnut olla kaupan :(

Pakko mainita vielä, että aurinkoinen syyskuu osaa sitten olla hieno asia. Värit <3

maanantai 5. syyskuuta 2011

Pontikkaa, pesäpalloa ja parasta musiikkia

Helpotus! Ai miksikö? Koneeni on herännyt henkiin. En tiedä sitten yhtään mikä tällä oli ongelmana, joku virus tai jotain muuta, mutta pääasia on että setäni sai masiinan (taas kerran... :'D) kuntoon, sillä minä ja kolme muuta täällä asuvaa tyyppiä ollaan älykkyyksiltämme lähinnä hölmöläisten tasoa siinä mitä tietokoneisiin tulee.
Voin kuitenkin kertoa, ettei ollut mitään herkkua olla pystymättä julkaisemaan tässä nyt vajaat kolme viikkoa tekeillä ollutta postausta. Vihdoin ja viimein, täältä nyt kuitenkin pesisi:

Jos bändien perässä tehdyistä reissuista lukeminen on tähän asti tapahtunut sellainen "ihme hommaa nyt toikin :o" -ilme naamalla, varoitan että tämä seuraava voi aiheuttaa vastaavia fiiliksiä jopa tehostettuina... Elokuun puolivälin tienoilla käytiin nimittäin Kiteellä, eikä siellä edes esiintynyt kukaan :'D
Ja jos joku nyt ei tiedä, Nightwish on tosiaan sieltä kotoisin, ja paikassa vierailusta on tullut heitettyä jos jonkinlaista läppää 14-vuotiaasta asti. Siitäkin huolimatta halua käydä siellä on vähän vaikea selittää, mutta tarviikos sitä nyt kaikessa olla aina niin hirveästi järkeä? Mieluummin sitä muistelee vanhana hulluja ja tyhmiäkin asioita joita on tullut tehtyä, kuin asioita, joita ei koskaan tehnyt.

Perjantaina lähdinkin sitten kissa-allergiaa uhmaten junalla vanhan kunnon rikoskumppanini Ninan luokse Kouvolaan, jossa mm. teemaan sopien katsoimme End of Innocencen pitkästä aikaa (Bodomin Chaos Ridden Yearsin dokumenttipuoltakin tuli myös tuijoteltua. Aajii <69).
Kissoista aiheutui onneksi lopulta vähemmän haittaa kuin mahdollista olisi, vaikka niistämistä, yskimistä ja silmien hierontaa myöhäisempään iltaan mennessä tulikin jonkun verran harrastettua.
Luna oli muuten aivan ihana otus, joskin hivenen hullu :'D
Ainut suht tarkka kuva jonka kissasta ehdin ottaa...

...ennen kuin se ampaisi mun ja erityisesti kameran nauhan kimppuun :D Kynnet teki vähän kipeää, mutta ihan kun tuollaiselle tuipallolle voisi edes ajatella olevansa vihainen.
:DD Puuttuva lenkki todistaa kissojen ja dinosaurusten sukulaisuus? :'D
Aamulla päästiin sitten matkaan siinä yhdentoista aikoihin, ja... Joo. "Laatua" kannattaa edelleenkin etsiä jostain muualta, kuin näistä videoista täällä :'D

video

Oulun-rupeamaan nähden se yhteensä noin neljän tunnin matka ei edes tuntunut hirveän pitkältä (tai no kysykää Ninalta, sehän se kuskina toimi :'D), ja mm. syömään poikkeamisen lisäksi pysähdyttyä tuli myös seuraavanlaisia kuvia varten:

Tää tuntui samaan aikaan sekä tosi nololta että tosi hienolta :'D
Järven rannassa sijaitsevalle hotellille saapumisen ja pienten wtf:ien ("Onks täällä jotku hautajaiset?") jälkeen pääsimme sitten huoneeseemmekin, ja oli muuten kotoisa paikka. Koko paikasta tuli muutenkin mieleen pikemminkin joku kesämökki hotellin sijaan, pienimmissä huoneissakin oli neljä petiä ja tosi iso parvi, jolla mekin sitten nukuttiin.


Taas näitä kamerabattleja :D
Oltiin tarkoituksella ajoitettu matka päivälle jolloin Kiteen Pallolla on kotipeli (ihan vain sen takia että olisi jotain tekemistäkin :D), ja sinne siinä joskus neljän jälkeen läksittiin. Paikalle päästyämme alkoi viimein tajutakin olevansa oikeasti Kiteellä, ja en tiedä, yhtäkkiä koko homma pisti vaan jotenkin naurattamaan tyyliin "en ehkä kestä" ja pelkästään jo ihmisten murrekin huvitti. Hirveän epätodellinen tilanne, oikeesti. Mitään pesäpalloakaan en ollut käynyt katsomassa sitten, öö, koko ikänäni, mutta mikäpäs siinä :'D
Katsomossa vähän aikaa istuttuamme satuttiin bongaamaan sen suuremmin etsimättä vastakkaisen katsomon kauimmaisesta nurkasta ihan Jukkaa (?!) muistuttava huivipää, ja koska wtf/omg -tunteita ei näköjään voi olla koskaan liikaa, eipä aikaakaan kun kiinnitin huomiota kentän reunalla jonkun äijän kanssa kävelevään, tummiin pukeutuneeseen mieheen. Ehkä pari sekuntia ehdin ajatella että "heh, tollahan on samanlainen viiksi- ja partavärkki kuin Tuomaksella", kunnes --> "Mitä vittua sehän on Holopainen!"
Vaikka olinkin ottanut Oncen kansilehtisen mukaan ihan varmuuden vuoksi (no siis ihan hirvee vaiva olikin...), ei kyllä todellakaan uskottu että oikeasti nähtäisiin joku Tuomas edes tuolla, ajatus oli melkeinpä pelottava :'D Jonkun "pelin avausheiton" herra kävi sitten heittämässä (tiedä sitten onko useinkin noita pelejä katsomaan päästessään tapana), ja huh, oli kyllä ihme tajuta että siitä on melkein kaksi vuotta kun on tuonkin ihmisen viimeksi nähnyt.
Erätauolla lähdettiin sitten vastakkaisen katsomon toista puolta kohti tiettyjä, katsomosta myös pois lähteneitä miehiä etsimään, ja siellähän he sitten olivatkin... Oli pakko ensin kerätä hetki rohkeutta vähän matkan päässä, kunnes sai viimein päätettyä että perkele, tilaisuus on NYT, ja mentyä luokse.
Kansilehtiseen kysäisin sitten signeeraukset (tietenkin ensin varmistettuani että sopiiko häiritä :D) niin Tuomakselta kuin Jukaltakin (joo, keneksi muuksikaan se huivipää olisi paljastunut) ja samoin teki Nina omien singlejensä kansia varten. Hyvä se Tuomaksen kommentti siinä kohtaa, "Nyt on kyllä klassikkomatskua, herranjestas..." :D
Tämän jälkeen herra sitten poistuikin hetkeksi johonkin, ja luoksemme tuli nainen, jonka tunnistinkin sitten olevan Tuomaksen äiti. xD Sanoi että jos halutaan vielä kuvakin Tuomaksen kanssa niin hän voisi ottaa sellaisen, ja hitsi, oli kyllä jotenkin niin ihana täti. Kuvan olisi tarjoutunut ottamaan omalla kamerallaan joten ilmeisesti siis lähettämäänkin sen, mutta meillä nyt oli tosiaan omatkin kamerat mukana ("mulla ois kyllä tää järkkärikin... Osaatko sä käyttää tätä?" "En!") ja Ninan pokkarilla kuva sitten lopulta tuli otettua.
Pakko muuten mainita vielä, että rouvan Highest Hopes -kansikuvalla varustettu musta kangaskassi oli hieno!

Miten niin tunsin itseni lyhyeks :D

Juteltiin siinä kosketinmaestron kanssa vielä hetki jotain, ja selvisi esim. että Imaginarium ei ilmestykään vielä 13.1.2011 kuten yhdessä paikassa oli infottu ("jonnekin 15. ja 20.1. se välille menee, levy yhtiö kun viivyttelee sitä lopullista julkaisupäivää"). No joo, tämän kirjoitus nyt on venynyt niin pitkälle että levyn julkaisuajankohta on ehditty siirtää jo takaisin tämän vuoden puolelle, mutta kumminkin... Oli se silloin kiva tietää jotain mitä ei vielä yleisesti tiedetty :'D
Vaikka kyseessä olikin neljäs kerta kun näen Tuomaksen lavan ulkopuolella, oli se samalla ensimmäinen kerta kun olen saanut käyttäydyttyä suht järkevästi ja tosiaan jopa juteltua jotain. En ehkä olekaan ihan toivoton tapaus :D Tietynlainen fanityttöyshän on tässä parin viime vuoden aikana vähän karissut, mutta kyllä sitä vaan huomaa tuotakin ihmistä edelleen ihailevansa, ja varmasti koko ikäni tulen häntä arvostamaan. Ja paljon.
Melko pian lähdettiin takaisin katsomoon hyvät jatkot toivottaen, ja saatiinhan me siinä sitten lopulta siihen pesäpalloonkin keskityttyä jotenkuten... :D Kädetkin lakkasivat jossain vaiheessa tärisemästä.
Vaikka nuo nimmarit levyn kannessa kuin myös tuo kuvakin kivalta näyttävät, kaikkein parasta oli se että ylipäätään tavattiin koko Tuomas, vieläpä sattumalta ja ilman että mua edes juuri nolotti. Ja ihan kummallinen vaikutus tuollaisilla kohtaamisilla, se sen jälkeinen tunne oli oikeesti jotain... No, sellainen tunne että kyseisellä hetkellä eikä varmaan koko seuraavana viikkonakaan yksinkertaisesti mikään voi olla huonosti - noin potenssiin kymmenen.



Jee :D


Pian pelin päätyttyä (Sotkamo sen voiton sitten vei :'D) ajettiin ABC:lle, ja viimeistään siinä kohtaa tuli todistettua että Kitee on pieni paikka... Nina on pysäköimässä autoa jollekin random paikalle, ja tulee sitten huomattua että kappas vaan, eiköhän siinä heti vasemmalla puolella parkissa olevassa autossa istu kaikista maailman ihmisistä juuri Tuomas Holopainen. xD Se vielä moikkasi meille, ja heh, joku niin wtf-tilanne taas. Hyvä kun se sen autokaan ei ollut mikään maailman pienin, niin Ninalla oli kiva homma yrittää saada kaikki tarpeellinen sieltä kuskin puolen ovien kautta pois ilman että tulee kolhuja :'D No, eipä se mitään, näytti Tuomastakin huvittavan.
Huoltoaseman sisälle päästyämme bongasimme sitten tietysti vielä Jukan kassajonosta. (Y) Paikan kaiuttimista muuten soi aina välillä pätkiä Moondancesta :'D Kyllä, tuolla bändiin liittyviltä asioilta näkyy olevan vaikea välttyä, ja sekös meille passasi.
Tehtiin vähän ruokaostoksia (pizza on aina terveellistä <3) ja taas mentiin, sillä kertaa mikäpäs muu kuin baari mielessä :D

video

Luulisi olevan outoa ettei Kiteen keskustan kokoiseen paikkaan löydettyään meinaa löytää (edes legendaaristakaan) baaria, mutta no, ottaen huomioon ketkä olivat etsimässä... No joo, pääasia että paikka nyt löytyi lopulta :D



Naistenvessan ovi. (Y) Ja älkää tiukkapipofeministit hikeentykö, miestenvessan ovessa luki yhtälailla "uros" :D
Kello oli vasta jotain yhdeksän, joten kuten keskimmäisestä kuvastakin näkee, meno ei yllättäen ollut erityisen kova erästä karaokea "laulanutta" ryhmää lukuunottamatta. Seuraavana päivänä tosiaan oli tarkoituksena hilata itsensä sängystä ylös suht aikaisin, joten kauhean myöhäksi ei tuotakaan visiittiä  voinut jättää. Muuten paikka oli kyllä ihan kiva ja yllättävänkin iso, ja pitihän siellä tietysti yksi ottaa. :) Istuinkin sitten juomassa (helvetin kallista, baarien hinnat on perseestä) Breezeriäni ihan Alexina ja herätin niinku ihan vitusti pahennusta, oikeesti.
Ostettu ois jos ikää riittäis :D
Jos vielä hankkiudutaan uudelleen Kiteelle asti, pakollisten, toteutettavien asioiden listan melkolailla kärkipäässä on todellakin viettää iltaa baarissa tosiaan ilman, että kummankaan tarvitsee huolehtia autolla ajosta ;D
Matkalla hotellille jäätiin vielä kuvailemaan ja ihailemaan maisemaa yhdeltä pieneltä sillalta, ja oli kyllä kaunista. Löyhästi lainaan Ninan blogikirjoitusta, mutta täytyy sanoa että juuri sillä hetkellä Kitee tosiaan tuntui yhdeltä maailman parhaista paikoista. Ehkä Tuomaksen puheissa on sittenkin perää :'D



Seuraavana päivänä (mä sain kerrankin nukuttua reissussa!) käytiin vielä ennen hotellin jättämistä mm. vähän soutelemassa:

Hunting pirates!
Ah, tossa ois jaksanut maata vaikka kuinka pitkään vaan kuuntelemassa hiljaisuutta (sekä myös naapurimökkiläisten suusta satunnaisesti kantautuvaa venäjää).
Legendaarisellä Huvikeskuksella poikettiin myös, ja no, eipä sen rakennuksen näkeminen mikään ennennäköemättömän hieno asia ollut, mutta taas tällainen ns. pakollinen juttu tämäkin :D


Suunnitelluista "nähtävyyksistä" viimeistä kohti suunnattiin kotimatkan alussa, kyseessä siis tietenkin mikäpä muu kuin Kiteen keskustan ihmisvilinästä aika lailla kauempana sijaitseva KITEE ZOO. xD Reissua suunnitellessa ja kaupungin nettisivuja selaillessa tuli kyllä hämmästyttyä että mitäs hittoa, siellä on eläintarha, ja no, tossa nimessä nyt vaan on jotain hyvin koomista :'D
Eihän se nyt mikään Korkeasaari ole, mutta yllättävän paljon kaikenlaista kuitenkin löytyi. Harmi vaan että kamerani zoomi on paskana niin monista elukoista tuli saatua paljon huonompia ja kaukaisempia kuvia kuin normaalisti olisi voinut, mutta no, eipähän ainakaan ole mitään ihan hirveätä spämmiä tänne laitettavaksi.



Fasaanien häkissä oli myös feenikslintu :D
En oo vielä saanut ladattua uutta muokkausohjelmaa ton vanhan, poistuneen tilalle joten nää on vähän tämmösiä rajauksiltaan.
Emut oli omalla tavallaan hiton pelottavia :'D
No noi oli hassuja :D <3



Matka tuolta Kouvolaan sujuili ihan jees, ja tällä kertaa mäkin toimin taas kuskina vähän aikaa. Ja vähän kyllä hävettää että kuinka vähän aikaa, noin siis kumpaankin matkaan nähden, mutta toivottavasti ei nyt sitten ollut niin hirveän paha :'D Vähän kyllä pisti väsyttämään ja muutenkin vitutti ajatus seuraavan päivän kouluunmenosta, ja Kouvola - Tampere -välin kulkuneuvon suhteenkin meinasi olla vähän ongelmaa... Bussiin sitten kuitenkin ehdin juuri ja juuri, maksaminen tosin tapahtui vasta Lahden asemalla pysähdyttäessä - tuli siinä huomattua että hitto, eihän mulla ole käteistä ja nostamaan ei enää ehtinyt :'D Kiltti kuski siis, vaikka en mä kyllä mitään moraalisaarnaa olisi tarvinnut.
Kulkuneuvoon päästyään tuli jotenkin helpottunut olo ja muutenkin fiilis matkan aikana oli jotenkin... Joo. Yritä nyt taas selittää näitä. Katselin siinä pikku hiljaa laskevaa aurinkoa, kuuntelin musaa ja mietin, että olipa taas reissu. Näitä lisää, ihan tosi. Vaikken nyt Kiteelle nyt välttämättä itse ihan muuttamaan lähtisi, paikasta jäi kuitenkin hyvä maku tuollaisen... viikonloppuloman suhteen :'D

PS. Voisko joku vähän kertoo mulle tästä biisistä? :'D Kuulin sen ekaa kertaa joskus reilu pari vuotta sitten, ja oli kyllä mahtavaa kun tuo soi päässä eläintarhassa kävellessä...