lauantai 31. joulukuuta 2011

Hyvää uutta vuotta!

Maailman mielikuvituksettomin otsikko uudenvuodenpostaukselle, mutta ainakin joka taunon pitäisi tajuta, mistä on kyse.
Mulla on tässä vähän kiire, joten mennyttä vuotta ehdin blogin puolella muistelemaan vasta huomenna, jolloin palaan vähän (tai oikeestaan en niin vähääkään) tekstiä muokkaamaan.

//

No niin, juhlat Wilhelmin vähintäänkin hulppeassa kartanossa on juhlittu, joten muistelot tulille. Vetäisin tällaisen gallupintapaisen vuoden takaisesta merkinnästäni Irc-Lolleriassa, ja ei kun listaamaan.

Tammikuu
Mikä oli parasta tammikuussa? - Eiköhän se ollut tuo täysi-ikäistyminen, ainakin kun nyt asiaa katsoo! Tulin muuten myös aloittaneeksi tän blogin juuri tammikuussa, jes :'D
Kaduitko jotain? - Eipä muistu mieleen.

14.1. American dinerissä, vetämässä siis niin hirveitä kännejä ensimmäisellä laillisella siiderilläni.
Synttäreitä vietettiin rauhallisesti leffassa ja ravintolassa käynnin merkeissä, mikä oli varsin jees.

Helmikuu
Millainen oli fiilis helmikuussa? - Kyllähän sitä ainakin kylmä taisi olla :D Ja ajokortin saaminen siinä puolivälissä kuuta oli aikamoinen helpotus, etenkin se loppuaika siellä kun oli varsinaista tragikomediaa.
Mieleenpainuvimmat tapahtumat? - Ehottomasti vanhojentanssit! Voin itsekin sanoa, että mun mekkoni oli aika ihana, ja koko homma oli tosi hauskaa niin harjoituksineen kuin itse tapahtumankin suhteen.

"Jääkuningatar ja fauni"


Maaliskuu
Tapahtuiko jotain odottamatonta? - Odottamattomasta en nyt tiedä, tuntuu muutenkin etten muista Bodomin keikan lisäksi juuri muuta tähdellistä. Selvisin koko hommasta vaikka olin vähän kipeenä, ja mahtavaa oli!
Jännittävin hetki? - Kyllähän ainakin siinä Alexi Laiholle puhumisessa omat tekijänsä oli :D



Huhtikuu
Mitä jäi käteen huhtikuusta? - Sonata-kuukausi. Tampereen-keikalla hieno jälleennäkeminen pitkästä aikaa, ja sen innoittamana lähtö vielä Ouluunkin. Hieno keikka sekin päätyi sitten olemaan, erinäisistä feileistä huolimatta - ai mikä kymmenen tunnin jonotuksesta puolet väärän oven edessä vietetty aika, ja mikä ihme eturiviin keskelle pääseminen täydellisen sattuman kautta?
Tuo reissu oli muuten samalla ensimmäinen kerta, kun kävin Vaasaa pohjoisemmassa paikassa :'D

Tampere. Lol : D

Ja Oulu. Pärstätkin saatiin toki DVD:lle...

Toukokuu
Millainen oli olo toukokuussa? - Stressaantunut, ihan toden teolla.
Mitä jäi mieleen? - Stressi vuoden viimeisistä kokeista, vaihtoasioista, kirjoitettavien aineiden valinnasta, töistä (joiden takia viikonloputkin meni lauantaiöiden töiden vuoksi univelkoja nukkuessa)... Koko ajan oli jotain, ja tuli kyllä myöhemmin huomattua, että ihan vaan hommitta laiskana löhöäminen on toisinaan todellakin tarpeen.

Juhliakin näköjään ehti.
Sutun synttäri-istujaiset koskenrannassa. :)

 Kesäkuu
Oliko kuuma kesäkuu? - Ainakin siinä alkupuolella muutamana päivänä, joiden aikana olin onneksi tuolloin Suomea viileämmässä Saksassa :D
Mitä teit kesäkuussa? - Kaikkea mitä nyt Saksassa voi yhdeksän päivän aikana tehdä (okei, en nyt ehkä ihan kaikkea), olin päivän Provinssirockissa, juhlin, juhlin juhannusta, kävin Tallinnassa, jouduin kerrankin normaalien ihmisten tavoin miettimään asioita tyyliin "tota kiinnostaa, ja niin vähän muakin". That's pretty much it :D

Hannan kanssa Heidelbergissä. Ei hitto mikä paikka, sinne korsetin, mekon ja kameran kanssa kun pääsisi ajan kanssa leikkimään!

-
The Sounds Provinssissa <3
MINÄ Provinssissa! :D

-
Eesti, Eesti, Eesti.

Heinäkuu
Oliko mukava heinäkuu? - Kyllä! Työt tosin oli vähän... tuskaa.
Mikä oli parasta? - No miten nyt sitten tollanenkin osata päättää? Ensimmäisinä mieleen tulee ainakin Tuska ja Qstock automatkoineen kaikkineen, ja jälkimmäistä reissua odotin kesän menoista ehkäpä eniten. Kyllä sen ihan varmasti tuun vielä pitkään muistamaankin :D Lujaa ajetut kilometrit, musan huudatus, Bodom ylipäänsä ja Alexi Laihon syvimmän olemuksen filosofointi Mäkissä aamuyöllä for the win.

Epica Tuskassa! Mahtavuutta.
<3


-
Bodom Qstockissa. Otti vähän iskua, mutten ois kyllä missään nimessä väliinkään jättänyt :D
 Elokuu
Kokeilitko jotain uutta elokuussa? - No tulihan sitä käytyä ensi kertaa sekä Ahvenanmaalla että Kiteellä. xD
Oliko loma rentouttava? - Enpä sitä ehkä ihan tuolla sanalla noin ensimmäiseksi kuvailisi... Olin koko ajan jossain menossa, ja toisaalta vähän vähempikin olisi ehkä riittänyt yhdelle kesälle. Tuli kumminkin koettua niin paljon hienoja juttuja, etten vaihtaisi kyllä mitään kokonaan pois! En edes niitä töitä, koska palkka :D



-

Elämäni ikimuistoisin (ja toistaiseksi ainoa :'D) näkemäni pesäpallomatsi.
Kitee <3




Syyskuu
Mitä uutta opit syyskuussa? - Sen, että etenkin jonkun evvk-aineen kirjoituksiin valmistautuminen voi olla lievästi sanottuna sieltä, minkä päällä istutte.
Mikä oli parasta? - Ensimmäisenä tulee mieleen Miran ja Assin luokse Turkuun tehty visiitti otuksineen sun muineen, ja olihan siinä myös Ofeliat sun muut sekä se tunne, kun viimein sain sen helvetin terveystiedonkirjoitusrupeaman valmiiksi ja pääsin kävelemään salista pois :D

Pahennuksen herättämistä Turun tuomiokirkolla.

-
Ofelia Market Tren Yo-talolla.
Lokakuu
Olitko kiireinen lokakuussa? - Saattoihan siinä koulun vuoksi tekemistä olla, en nyt enää sen paremmin muista.
Parhaat kokemukset? - Loma oli enemmänkin kuin jees, Ninakin täällä pari päivää vietti. :) Halloween-juhlia ei myöskään pidä unohtaa!



Marraskuu
Saitko uusia tuttavuuksia marraskuussa? - Itse asiassa kyllä!
Mitä jäi mieleen? - Nightwishin Imaginaerumin ilmestyminen, pikkujoulut Miralla ja Assilla, Stratovariuksen keikka sekä vierailu Pietarsaaressa.


Joulukuu
Kuinka joulukuu on sujunut? - Tässähän tämä, tekemistä ja näkemistä on riittänyt mm. Bodomin, Within Temptationin, Tarja Turusen, tyttöjen kanssa vietettyjen leffailtojen sekä muun riekkumisen merkeissä.

Antun lahjoja 18-vuotissynttäreiltään. Kuvat muista tapahtumista ovat näkyvillä alemmalla kovin paljoa selaamatta, joten tässä nyt yksi aiemmin näkemätön vaihteen vuoksi :D

Paljon on tullut tehtyä, ja ei voi kun sanoa, että tämä vuosi on ollut ihan järjetön parannus kahteen viimeisimpään. Menee ehkä vähän henkilökohtaiseksi, mutta joku aika sitten huoneestani löytämäni päiväkirjantapainen kyllä muistutti varsin elävästi, miten hemmetin maassa sitä hyvin usein noina aikoina oltiin - ja koska mä en oo varsinaisesti kirjoittanut mitään päiväkirjaa ala-asteen jälkeen, tuokin siis sisälsi oikeastaan pelkkää angstausta, jota oli silloin vain pakko saada purettua paperille.
Se, kuinka kivasti elämässä menee on aika monista asioista kiinni, mutta tässä tapauksessa ne on eniten kyllä ihmiset, jotka on auttaneet pelkällä seurallaankin. Kiitos siitä kaikille teille! Jos tätä nyt satutte lukemaan, tiedätte kyllä, keitä ootte.

Mitä juuri alkaneeseen vuoteen tulee, fiilikset on vähän epävarmat. Onhan niitä paljon hienoja asioita tulossa, mutta niin on myös kirjoitukset ja lukiosta lähteminen. Niin perseestä kun kyseinen laitos voi toisinaan ollakin, tän viimeisen vuoden perusteella tuolta lähtemistä aatellessa meinaa iskeä jopa pieni haikeus. Jääpähän silti muistot, ja kaikista uusista ja vähän pelottavistakin, edessä olevista asioista on aina joten kuten selvitty, joten eiköhän tänäkin vuonna! :D



Tässä vielä biisi, joka kyllä kolahtaa sanojensakin puolesta (googlatkaa, jos kiinnostaa) tällaisiin fiiliksiin. Seikkailuja vuodelta 2012 toivova Sanni kuittaa!



PS. Anteeksi henkilökohtaisista ja korneistakin vuodatuksista, en mä tarkoituksella pahenna kenenkään mahdollista krapulaa entisestään.

perjantai 30. joulukuuta 2011

We're the Hate Crew

Viattomien lasten päivää vietettiin Pakkahuoneella Bodomin lasten meiningeissä!


Jonotuksen merkeissä sen 7,5 tuntia ulkona istuessa tuli kyllä mieleen, että keikkapaikkaa voisi sinä päivänä kutsua pikemminkin Pakkashuoneeksi. Kyllähän kaksi takkia ja makuupussikin jotain toki auttoi eikä siellä nyt ihan hypotermiassa oltu, mutta erityisesti varvas- ja muukin jalkaosasto oli välillä koetuksella.
Lämmittelyä hoidettiinkin sitten mm. ruoanhakureissujen (Anna ja Naamakin tulivat moikkaamaan) lisäksi tehokkaasti mielenkiintoisessa makuupussiyhdistelmässä, jossa oli sisällä parhaimmillaan kolme ihmistä :D


...pitää se kai tääkin lisätä, kun kuvan huumoriarvo näkyi olevan niin suuri :'D
"Heräsin nukuttuani tässä viimeset kaks viikkoa, mikä maa mikä valuutta? And btw, wanna join?"
Jonottelu oli lopulta yllättävän nopeasti ohi. Mua ja Ninaa ennen paikalla olleet, huimat neljä ihmistä menivät kaikki ns. lasten puolelle, joten eturivipaikat irtosivat äärimmäisen kivuttomasti - vieläpä ihan keskeltä, aikuisten puoli kun tuntui olevan tällä kertaa lähemmäs 2/3 salista.
Noin kolmen vartin ja mm. erään huvittavan herrasmiehen juttujen ("kuka teistä lähtee mun kanssa Karibian-risteilylle?") jälkeen lämppäri eli Medeia aloitti.



En ollut kuullut noilta aiemmin ainakaan tietoisesti biisiäkään, ja eipä se musiikki ainakaan toistaiseksi erityisemmin vakuuttanut. Joissain kohdin saattoi kuulostaa ihan okeiltakin, mutta päällimmäinen fiilis oli lähinnä että siinä nyt soittavat jotain junttausta ja laulaja laulaa jotain päälle. Death metalliksi kuulemma luokittuu, mutta ei tosiaan niin melodiseksi sellaiseksi kuin vaikka Bodom, mitä minä näistä viimeiseen asti määritellyistä genreistä mitään tiedän.
Ei jaksanut olla mukana kovinkaan paljoa, ja kuvatkin otin lähinnä blogia varten sekä ajankuluksi :D Eivätpä nuo sitten soittaneetkaan kuin kolmisen varttia.

Puolisen tuntia tästä eteenpäin aloitti Bodom, ja vaikka olinkin jo spoilaantunut viimeisimmille keikoille aloitusbiisiksi vaihdetusta Shovel Knockoutista, oli se vaan silti tosi outoa kuulla se heti ensiksi. Ihan helvetin hyvä biisi edelleen, mutta tarvisi kyllä vähintään pari kipaletta alleen toimiakseen livenä parhaiten. Not My Funeral takaisin alkuun, kiitos! :)
Kätevää muuten kun kaverit tuntuvat nykyään aina nappaavan keikkojen päätteeksi settilistat haltuunsa, niin saa senkin kerrottua blogissa ilman ihmeempiä muistihäröjä:


Mahtaa tuokin muuten näyttää ummikolle todella selkeältä lyhenteineen kaikkineen. Oon tässä itsekin vähän liian väsyneenä hihitellyt sisäisesti ajatukselle, että "Kissing"-kohta ei meinaisikaan mitään biisiä. Heh.
Ei kuitenkaan sillä että Kissing the Shadowsin kuulemisessa mitään vikaa olisi ollut, kuin mulle itselleni aiemmin keikoilla kuulemattomissa biiseissä muutenkaan. Bodom After Midnight oli ihme yllätys, ja oli vaan jotenkin hienoa tajuta noiden alkaneen soittaa sitä. Vaikkei se ainakaan enää nykyään mihinkään "Bodom top 10" -listaan mahtuisikaan, kyseessä on kumminkin yksi ensimmäisistä biiseistä, joita tuli siinä Follow the Reaperin (ensimmäinen Bodom-levyni, tottakai!) ostamisen jälkeen kovastikin fiilisteltyä. Joku tunnearvojuttu tuokin :D
Mutta takaisin asiaan: mm. Sixpounder oli ihan pirun hyvä! En mä todellakaan oo näitä ihmisiä että jee, soolot sitä ja soolot tätä, mutta se toinen soolokohta siinä vaan on niin mahtava. Deadnight Warriorista ei jäänyt juuri mitään mieleen, mikä nyt ei toisaalta ole ihme, kun ekan levyn vähäisiä kuuntelumääriä miettii.

Jos sitä muuten näyttäisi vähän kuviakin löpinöiden väliin:



"SOOLO, ROOPE! SOOLO!"
Hmm?



:D

Kappas vaan, kyllähän siellä näyttää ihan hyviäki kuvia saaneen :D
Ja kuten näkyy, ihan Laihon edessä oltiin, ja no, eipä se silleen niinku hassumpaa ollut... Joo, moi vaan.
Setistä vielä sen verran, että aiemmin mainittujen lisäksi muita kohokohtia keikalla olivat nyt ainakin Living Dead Beat, In Your Face, Are You Dead Yet, Bodom Beach Terror, Children of Bodom, Hate Me!... no äh, tuntuu oikeastaan, että suunnilleen koko aika (jotain Deadnight Warrioria lukuunottamatta) oli vaan niin hienoa. Vaikka sieltä noi parhaat heti nouseekin mieleen, niin eipä tuolla nyt mitenkään varsinaisesti ikävää ollut missään vaiheessa noin biisien suhteen :D 
Siitä mitä etenkin alkupuolella tapahtuneeseen tönimiseen sun muuhun takana olleiden tyyppien toimesta harjoitettuun toimintaan tulee, ei voi ehkä sanoa samaa. Hate Me!:nkin aikana tuli kyllä ajateltua, että onpas osuvasti sanottu että "living for my own demise", mutta eipä tuota sitten lopulta kauaa kestänyt.
Yhdessä kohtaa oli muuten aika positiivinen wtf-hetki. Olin osoittanut Ninalle jotain Alexin heittämistä, maahan aidan ja lavan väliin pudonneista plektroista, ja seuraavan biisin jälkeen yksi järkkärisetä vaan tuli siihen meidän eteen, otti mun käden ja laittoi sen sen jälkeen nyrkkiin - avasin sen ja olin sitten että jaaha, sehän toi sen plekun mulle :'D Eihän nuo tuommoiset ole niin kivoja kuin ne, joissa lukee bändin ja soittajankin nimi, mutta ihan jees semmonenkin saada tuolla lailla ihan mitään pyytämättä. Sama tyyppihän tuo oli joka oli aiemmin käynyt sanomassa niille meidän takana olleille jätkille että lakkaavat painamasta muiden selkiä. Jotkut sitten osaa tuon järkkärinhommansa. (Y)

Vaikka keikka ei tuntunutkaan menevän ohi yhtä nopeasti kuin vaikka Qstockissa (soittivathan ne nyt toki kolme biisiä enemmän, mutta juu...), valitettavan pian se Hate Crew Deathroll taas sieltä viimeisenä biisinä tuli. Was It Worth Itin puuttuminen ehkä hieman harmitti, mutta väliäkös noiden lopulta!

Ennen ja jälkeen keikan, miinus se ennen keikkaa -osuus :'D
Paula sai kapulan!
Ei niin ihanteellisissa olotiloissa olevian jalkojen ja selän kanssa sitten siirtyiltiin pikku hiljaa takaoville bändiläisiä kyttäämään, ja neljä viidestä lopulta bongattiin - kaikki tosin menivät siitä vaan äkkiä ohi :D Suunnattiin sitten Ninan, Miran ja Assin kanssa jonkun tyypin neuvon mukaan baari Jack the Roosteriin, jota keikan jatkopaikkana oltiin Pakkiksen oveen laitetussa kyltissäkin mainostettu.
Eiköhän siellä sitten heti narikalla asioituamme ovesta astuneetkin sisään Jaska ja Henkka (ne oli niin tui :'D), joista jälkimmäistä häiritsin sitten yhteiskuvapyynnölläkin:

Näytän jopa ihan ihmiseltä tässä. Henkkatui.
Pari mukana ollutta levyäkin sain nimmaroiduiksi sitten kummaltakin, sekä baaritiskin lähettyviltä kohta bongatulta Roopelta :D


Mun on pitänyt käydä Roosterissa varmaan niin kauan kun ikää nyt on ollut (kohta vuoden...), ja iiihan kivoissa merkeissähän tuli nyt sekin ekaa kertaa tehtyä. Tuli bongattua vielä kavereitakin, joku pieni wtf-fiilis kun Joel vaan yhtäkkiä ilmestyy siihen eteen.
Kivalta vaikuttava paikka kyllä, täytyy käydä toistekin, vaikken ehkä mitään suurimpia baari-ihmisiä olekaan!
Kovin kauaa ei tuollakaan lopulta hengailtu, Mira ja Assi nyt joivat yhdet juomat, minkä jälkeen kuskasin sakin enemmän tai vähemmän failisti kotiin.

Hieno ilta, päivä ja yö oli tämä, viimeinen piste i:n päälle tosin olisi ollut jos oltaisiin keikan jälkeen nähty Alexia (Jannekin se vaan nähtiin ihan vilaukselta). Oltiinpa nyt kumminkin kehitetty senkin poissaololle hieno teoria, jonka varjolla koko juttu oli oikeestaan ihan jees :'D
Tämän bändin keikoista yksikään ei ole yltänyt jälkieuforioissaan ehkä sen ihka ensimmäisen tasolle - tai no okei, viime maaliskuussa koettu nyt ehkä sen Alexin tapaamisenkin vuoksi (no vittu, tuntuu että hoen kyseisen tyypin nimeä tässä koko ajan :'D) - mutta sen verran hienoa nuo aina ovat, että ensi kertaan vaan!

PS. Mäpäs sainkin näin hienon etukäteissynttärikortin Simonen kuvalla varustettuna! Kiitos, Nina. :> Hyviä noi konvehditkin on.


lauantai 24. joulukuuta 2011

Hyvää joulua!

Jos osa lukija-armeijastani on jo ihan täynnä kyseisen toivotuksen eri muotoja (etenkin niitä rallattelevia ja amerikkalaisperäisiä, jotka kai lauluiksi luetaan), niin pahoittelut siitä - mutta ihan pienet vaan.
Pitihän sitä nyt tulla sanomaan tuo yleisesti ihan kaikille, etenkin, kun jopa koneen ääreen istuessa on kerrankin sellainen olo, että tekee sentään jotakin.
Pari viime päivää ja erityisesti tänään oon näet lähinnä löhöillyt, katsellut lastenohjelmia, kuunnellut talvisia ja jouluisia lauluja, syönyt kinkkua, äitin tekemää suklaakakkua sekä lahjakonvehteja siihen malliin, että hyvä jos en ensi keskiviikkona vie puolta Pakkahuoneen eturiviaidan leveysmitasta.
Aina voin kuitenkin puolustautua sanomalla, että syön nyt viime joulunkin puolesta: sillä kertaa aikaisin aattoaamuna muhun iski oksennustauti, eikä pariin päivään sitten saatukaan alas muuta kuin satunnainen pikkusiivu kinkkua ja pari pullollista Jaffaa. Ei paljon tonttu-ukot hyppineet.

Eipä siitä kuitenkaan sen enempää - nauttikaa kaikki joulunajasta kuten parhaaksi näätte ja kuinka mahdollista on!
Koska Picasalla ei ole näköjään juuri joulumieltä, en saa lisättyä paria äsken ottamaani kuvaa edes koneelle, mutta tässä olisi kumminkin muutama pimeähkö otos. Ei se laatu, vaan se laisk... ei kun siis tunne. Tai joku.

 



Tämä nyt ei ole kaksinen kuva, mutta kuvitelkaa näkymä hautausmaalla n. kymmenen kertaa hienommaksi, sitä se meinaan oli. Kynttilöitä ihan silmänkantamattomiin.