maanantai 25. heinäkuuta 2011

Kipu on kivaa ja tuska taivaallista


Norjan juttu on kyllä hieman laskenut fiiliksiä aina tässä ajoittain, mutta minkäpäs sillekään sitten voit. Toivon nyt vaan ettei sen paskan esittämän toiveen mukaisesti pidettäisi mitään avointa oikeudenkäyntiä, kärvistelisipä siinä kun nyt ei sitten pääsisikään esittämään ultimaattisen hienoja periaatteitaan kansalle.

Mulla on kuitenkin ollut niin hieno viikonloppu, että pakko (ja lopulta varmasti ihan hyväkin) keskittyä mukaviinkin asioihin.
Perjantaina koitti tosiaan viimeinen työpäivä (helpotus!) ja Helsinkiin suuntaus. Itselläni ei ollut Tuskaan lippu kuin vain lauantaille, mutta ihan mielelläänhän sitä lähti jo hyvissä ajoin liikenteeseen kun yöpymispaikkakin irtosi, ja niinkin läheltä kuin noin vartin bussimatkan päästä pääkaupunkimme keskustasta.
Ihan saakelin hiostavan junamatkan jälkeen suunnattiin mua asemalle siinä vähän ennen kahdeksaa vastaan tulleen Ninan kanssa ensi töiksemme kohti Tennispalatsia, tarkoituksena katsastaa viimeinen Potter.


Seitsemännen leffan ykkösosa tuntui paljon paremmalta kuin kirjojen filmatisoinnit pitkään aikaan, ja voin kyllä todeta että hyvä tämä kakkonenkin oli. Olihan siellä mukana muutamakin kohta ns. tahatonta huumoria (se Voldemortin nauru :'DD <3), mutta mikäs siinä, hauskaahan se vain. Ja menihän se leffan katsominen parissa kohtaa myös toiseen ääripäähän, eli pieneen vetistelyyn kummankin osalta... En olisi kyllä yhtään arvellut niinkin käyvän ainakaan omalta osaltani, mutta no daa, olin nukkunut töissä kuluneen yön jälkeen vain reilun tunnin joten syytän univajetta :'D

Vaikka Potter-kirjat ovatkin aina olleet noita leffoja paljon isompi juttu, kyllähän se on toisaalta vähän haikeaa ettei noitakaan tule nyt sitten enää lisää. Ja vaikka en ehkä itseäni määrittelisikään ensimmäiseksi sanalla Harry Potter -fani (jotkut kirjakauppojen edustalla nukkumiset ja esim. fanfiction (huonoa "Are you fucking serious?" -läppää lukuunottamatta :'DD) ovat jääneet aika lailla harrastamatta), kirjat ovat tosiaan yksiä parhaita koskaan lukemiani ja sellaisiksi varmasti jäävätkin. Siitäkin huolimatta, että etenkin nyt viime vuosina on alkanut hieman häiritä se kuinka paljon niissä pitää aina korostaa sitä hyvän ja pahan eroa... Otetaan vaikka esimerkkinä monijuomaliemi. Harry ja Ron juovat sitä muuntautuessaan Luihuisten Grabbeksi ja Goyleksi, ja tottakai silloiset drinkit ovat jotain mudan väristä ja paksua paskalitkua. Sitten kun taas kiltalaiset tekevät juoman muuttuakseen Harryksi, juoma onkin väriltään mitäpä muuta kuin kultaista. Öh...
Ja sitten vaikka koko Dursleyn väki... Joo, kyllähän sukulaiset voivat olla totta vie ärsyttäviä eikä heidän kanssaan välttämättä tule aina toimeen, mutta esim. joku portaiden alla sijaitsevaan komeroon asumaan laittaminen menee jo vähän yli :'DD Monia vastaavia esimerkkejä olisi vielä vaikka miten, mutta ei nyt jaksa alkaa kaikkia kirjaamaan.
Toivottavasti pointti oli kuitenkin edes vähällä tulla perille. Tuollaiset yksityiskohdat vaan tuntuvat olevan kuin suoraan jostain lasten satukirjasta. Muutenkaan en ole oikein tajunnut esim. mikä saa kuolonsyöjät palvomaan Voldemortia niin kovasti.
No, ehkä jätän pilkunviilauksen jo sikseen. Kuitenkin kun miettii että miten paljon vaatii jo pelkästään luoda tuollainen maailma, saati sitten kirjoittaa siitä tiiliskiviä joita ihmiset lukevat aina vaan uudelleen ja uudelleen, täytyy kyllä vain nostaa Rowlingille hattua ja antaa pikkuasiat anteeksi.

Niin huono mutta niin hyvä :'D

Ja takaisin todellisuuteen. Oli kyllä puhetta että mentäisiin leffasta Ninan isän kakkoskämppään päästyämme nukkumaan jo tosi pian, mutta jotenkin se vaan sitten venyi. Oisiko siinä kahden aikoihin vasta toivoteltu viimein hyvät yöt, ja eihän siinä muuten mitään, mutta kun se herätys oli tosiaan jo neljän tunnin päästä... :'D Jotenkin kummassa sitä sitten vaan sai itsensä kammettua ylös. Kaikkea sitä fanituksen vuoksi  tekeekin.
Mm. kaupassa käynnin jälkeen päädyttiin Tuskan porttien eteen siinä yhdeksän aikoihin, ja tavattiin paikalle jo kahdeksan aikoihin hankkiutunut Iina. Oltiin muuten kiitollisia että aamun sateet sattuivat juuri ajalle ennen kuin astuttiin aamulla ovesta ulos ja seuraava sitten bussimatkan ajalle, ei olisi ollut mitään herkkua jonotella sateessa.
Ja kolmenkin tunnin jonotus osottautui ehkä vähän turhaksi (ennen meitä paikalla oli tosiaan neljä ihmistä, Iina mukaanlukien), mutta eipä tuo nyt tuntunut ajalta eikä miltään. Portit aukesivat kahdeltatoista, ja voi hitto sitä sokkeloista juoksumatkaa sen jälkeen... Olin puhunut seuralleni että menevät edeltä ja näyttävät mulle tietä jo edellisen päivän tuskassakäynnin kokemuksella, mutta juoksin kuitenkin heidänkin edelleen jo pian ja pääsin parinkymmenen metrin päässä olleesta laukkujen tarkastuksestakin nopeammin pois. Onneksi sitten oli kuitenkin pari ihmistä joita seurata, sillä olisin ensin meinannut lähteä yhdessäkin kohtaa väärään suuntaan :'D
Siinä kohtaa kun päälavakin jo näkyi saattoi vaihtaa juoksemisen hetkeksi pikaiseen kävelyyn (ja no kyllä siinä muutenkin piti vähän levähtää :D), ja aidan puolivälistä vähän matkaa vasemmalle eli Simonen ja Markin välimaastoon (jälkimmäisen paikkaa lähemmäs, oikeastaan aika sen eteen) sitten päädyttiin, kuten oli toivottukin. Ja hengitystäni tasailin sitten varmaan seuraavat kymmenen minuuttia :'D

Oli joo tosi kaunista aluetta (ja ihmisiäkin tosi paljon siihen kellonaikaan :D).

En mä lyhyt oo.
Epican soittoaikahan oli jo puoli kolmesta puoli neljään, eikä se nyt sitten lopulta niin huono aika ollut kuin aluksi angstasin, sitäkin ennen tuota odottelua kun ehti olla. Hele, Mira ja Assi siinä kävivät moikkaamassa ja kaksi jälkimmäistä sniikkasivat vielä ennen keikan alkua siihen meidän taakse. 
Tuntuu että aloin tajuta oikeasti näkeväni koko bändin vasta silloin kun alettiin bongailla tuttuja naamoja lavan sivuilta, ja intron ja itse keikan alettua se aivan yhtäkkiä saapunut omg-reaktio olikin sitten aika... Omg :D En kiljunut. En yhtään.







:DD Identtiset hiukset.
:DDDD






Joo, aika paljon kuvia, mutta kun niin moni onnistui niin hyvin. Korokkeella seissyt kuvaajasetä kameroineen hieman kyllä häiritsi Simonen kuvaamista ja peitti Ariënin rumpuineen kokonaan melkein koko ajan, mutta noin muuten :D

Koko sen vaivaisen tunnin ajan fiilis oli ihan mahtava (vaikka yhdessä kohtaa hieman satelikin vettä), ja myös bändi itsekin vaikutti nauttivan ihan älyttömän paljon ja pitävän hauskaa. Ja voi luaja sitä fanserviceä... Pahimmat taisivat tapahtua Cry for the Moonin (<3) aikana, ja oikeesti, en ehkä kestä.

Valitettavan äkkiä se tuntinen sitten kuluikin, ja settiin ei kyllä kovin yllättäviä biisejä mahtunutkaan:


Iina sai kiinni Simonen pullon settilistaan kääräistynä :) Hyvä kun kaikki vaan hyökkäsivät kuvaamaan :D
Resign to Surrender, Cry for the Moon ja Sancta Terra olivat kyllä kaikkein parasta antia <3

Muistettiin Ninan kanssa "ennen ja jälkeen keikan" -otosten jälkimmäinen osuus hieman myöhässä, mutta eipä se mitään.
Ennen:

Ja jäläkeen:
Onneksi ei mennyt yhtään heavysmoke silmiin ja onneksi en näytä siltä että ratkean kohta liitoksistani jonkun bändin mahtavuudesta.
Epican jälkeen sitten vaan pyörittiin alueella ympäriinsä, käytiin syömässä paninit ja sitten saikin myös pitää hetken aikaa sadetta (thank god ostettiin ne sadetakit). Teltassa käydessä saatiin myös bongailla seuraavanlaisia... eläviä:
Mikäs siinä jos itsensä tuolla tavoin hyvän näköiseksi tuntee :D

Epican nimmarisession oli tarkoitus alkaa puoli kahdeksalta ja Devin Townsendin aloittaa varttia vaille yhdeksän, joten toisena päälavalla esiintyneen Katatonian lopetellessa Nina lähti sinne suunnalle hankkimaan eturivipaikkaa. Mullakin oli ollut suunnitelmissa olla seuraksi ja skipata nimmarointi, mutta kovasti olikin mieli muuttunut keikan jälkeen :'D Deviniäkään en ollut tosiaan kuullut aiemmin kuin ehkä yhden biisin, joten ei se niin hirveän tärkeä ollut.
Iinan ja muutaman muun kanssa jäätiin sitten odottelemaan sessiopaikan edustalle siellä juuri silloin nimmareita ihmisille raapineen Devinin session loppumista, ja viimeistään siinä vaiheessa univelka alkoi kyllä tosissaan näyttäytyä...
Letkeä meininki :'D Hyvä kun noi sukkahousutkin pysyy aina ehjinä.
En nyt muista kuinka kauan tuossakin odoteltiin, mutta ihan riittävästi kyllä, Devinin session loppumisen ja Epican session alkamisen välilläkin oli aikaa tunti. Päästiinpä kuitenkin ekoina jälkimmäisen jonoon, ja sitä ennen vaihdettiin muutama sana (lähinnä Iinan toimesta) pisteellä häärineen Nevalaisen Jukan kanssa. Tarjosi meille kokista :D
Puoli kahdeksalta paikalle sitten saapuikin Mark (joka ei ollut vieläkään saanut paitaa takaisin päälleen) ja hetken päästä loputkin bändistä.
Pari sekuntia myöhässä otettu kuva... Eräs isä toi poikaansa kuvaan bändin kanssa, ja ystävällisinä nuorina naisina päästettiin tämä eteemme jonoon.
Olin suunnitellut ottavani Design Your Universen kannet mukaan varmuuden vuoksi ennen kuin edes tiesin Epicallekin vahvistuneen nimmarisession, mutta sekin sitten pääsi unohtumaan. Yhteiskuvat ovat mulle monissa tapauksissa kuitenkin nimmareita tärkeämpiä, joten törkkäsin sitten kaikille sotkettavaksi vain käsivarteni Iinan lainatussilla.
Ja se fiilis noidenkin eteen mennessä... Huh. Vaikealta tuntui kyllä puhuminen erityisesti englanniksi, joten eipä siinä tullut sitten sanottua lähinnä kuin tervehdykset ja kiitokset :D Simonea pyysin saada sitten halatakin (<3) ja Markia kanssani kuvaan, ja voi äää. Kehtasin vieläpä pyytää herraa nojautumaan vähän lähemmäksi, koska pakko se nyt on päästä kuvassa mahdollisimman liki kun kerran tuollainen tilaisuus tulee.
Sen jälkeen Ariënin eteen päästyäni herra kysyi mua tervehdittyään vielä miten menee, ja hitto sitäkin vastausta: *jäätyminen, epämääräisen innostunutta suun auontaa* ja sitten jotain "!!! ei vois mennä paremmin!" :'DD
Viimeisinä rivissä olleita Coenia ja Isaacia sain sitten kiitettyä hienosta keikastakin.
<3!
Oikeasti ihan ihme huumetta tuollainen, tuolta katoksesta pois kävellessäni olisi tehnyt mieli vaan halata jokaista lähelle sattuvaa ihmistä. Saakelin hollantilaiset.

"Siitä vaan sitten tatskoiksi kaikki:"
Aika pian tuon jälkeen lähdettiin sitten päälavaa kohti, ja siellähän se Nina oli eturivissä keskellä. Ja siinä main oli jo sen verran porukkaa muutenkin, että mentiin sitten jonnekin sinne oikealle puolelle, jossa pääsi vielä toiseen riviin. Tuossa vaiheessa jalatkin olivat jo hiton väsyneet kuin koko ihminen nyt muutenkin, ja harkitsin vakavissani että menisin suosiolla katsomaan keikkaa jostain vähän kauempaa ihan vain istuen. Siihen kuitenkin jäätiin, ja pian screeneillä näytetty kuvasarja kyllä piristikin sitten kovasti :'D En tajua miksen ottanut yhdestäkään niistä kuvaa, mutta ehkäpä Nina voisi vaikka lisätä omaan blogiinsa jonkun.
Ihan jees kuunneltavaahan se Devinin keikka sitten olikin, vaikka itse nyt en jaksanut ihan suurinpien fanien lailla innokkaasti mukana olla. Biisit vaatisivat ehkäpä useampaakin kuuntelua että niihin pääsisi kunnolla sisälle, mutta pitää koittaa tutustua paremmin :)




Keikan jälkeen käytiin vielä katsomassa olisiko Jukkaa vielä näkynyt EMP-katoksen luona, mutta paikka oltiin jo suljettu. Yöpaikkaa kohti sitten vain, ja oltaisiinkohan sitä jo puoli yhden aikoihin päästy nukkumaankin. Herätyskin koitti vasta puoli kymmeneltä, ja vaikka senkin jälkeen uni olisi maittanut ties vaikka kuinka pitkäksi aikaa, oli ihana tietää nukkuneensa viimeinkin ihan järkevän tuntimäärän :D
Nina suuntasi vielä kulkunsa takaisin Suvilahteen Turisasta katsomaan, ja meikäläinen lähtikin sitten jo kotia kohti.

Jäi kyllä pirun hyvä maku tästäkin reissusta, kiitoksia vain kaikille. Lisäähän onkin sitten jo tulossa kolmen päivän päästä, että Qstockissa nähdään!

2 kommenttia:

  1. Voi, sulla tuntui olleen hauskaa =) Ite en oo koskaan osannut ymmärtää tota keikoilla kiertelyä ja kunnon fanitusta, mutta olenkin tällainen kokematon ja tietämätön =D Mutta kiva, kun oli kivaa! Ja tosta yhestä kuvasta tuli mieleen, että Naama haluis samanlaisen hevosen pään penkkareihin, kuin sillä yhellä miekkosella oli! =D

    VastaaPoista
  2. No ihan ihme hommaahan tää on, välillä ei meinaa oikein itekään tajuta itteään :'D Mutta ihmisten erilaiset intressit on oikein jees.
    Ja heh, ois pitäny näköjään käydä ihan kysäsemässä että mistäs on tollasen hienouden löytäny, sen sijaan vaan salakuvasin törkeesti :D :)

    VastaaPoista