Kyseinen orkesteri oli meikäläisen ehdoton lempibändi siinä 13. ikävuoden tietämillä, mutta onkin ollut aina vain vähäisemmässä kuuntelussa varmaan viimeisen neljän vuoden ajan. Kai siinä jonkin sortin kyllästymistä tapahtui, ja tietysti näiden nykyisten lempparien löytämisen myötä tuli tajuttua, että voihan se ns. raskaampi musiikki olla hyvää muunakin kuin tuollaisena oikeinoikein powerina tuplabassarihölkkätilutuksena. Tiettyä lisäarvoa bändille mun silmissäni tuokin sen oleminen se ensimmäinen askel suomimetallin ihmeelliseen maailmaan :D
Mikään itsestäänselvyyshän se ei ollut noita lähteä katsomaan, mutta koska juuri lauantaille sattunut Jörgin jäähyväiskiertueen Tampereen-osuus sekä Mira, niin mikäpäs siinä nyt sitten. Myöhemmin sain vielä kuulla, että tuolla tullaan kuvaamaan DVD :'D Jokseenkin WTF, sillä juurikos mä vasta pääsin katsomaan Sonatan viime viikolla postissa saapunutta DVD:tä ja bongailemaan sieltä mm. omaa naamaani...Ei me nyt oltu mitään koko päivän kestävää jonotusrupeamaa suunniteltu, mutta päästiin kuitenkin lähtemään matkaan vasta vähän ennen viittä. Automatkan ajan olinkin aika resseissä että no niin, siellä on jo joku miljoona ihmistä odottamassa, hieno juttu, mutta paikalle päästyämme vähän viiden jälkeen saatiinkin huomata ovien edessä hengailevan hurjat neljä ihmistä :'D Okei, olihan keikka K-18 ja kaikkea, mutta kyseessä kumminkin lauantai... Miten vain, ei valittamista :D
Ovien auetessa seitsemältä meitä ennen olleet ihmiset jäivät narikalle (Miran myös paikalle tulleet kaverit olivat kilttejä ja veivät meidän kamat), joten pääsin ensimmäisenä koko saliin. Jännä kun sinne eturiviin ei tarvinnut edes juosta :D
Lämppäriähän tuolla ei ollut jostain syystä ollenkaan, mutta bändin aloittamista sai kuitenkin odotella kaksi tuntia. Mulla oli kuitenkin psykankirja ja -vihko mukana (koe tiistaina, enkä oo lukenut vielä paljon paskaakaan :s), joten niitä nyt sai ajankuluksi koitettua silmäillä edes omantuntonsa hyväksi :D
 |
| Huomatkaa hieno kyltti :D Päätyi jälkeenpäin Miran haltuun. |
 |
| Toinen mahollisimman kauhee ja toinen mahollisimman tui :D |
Lopulta keikka alkoi, ja viimeistäänkin toiseen biisiin eli I Walk To My Own Songiin mennessä kyllä tajusi, etteipä tuonnekaan tullut turhaan lähdettyä. En oikein ollut osannut odottaa koko konserttia, ja viime päivinä tuli saamattomuuksissaan ajateltua esim. että hitto kun siinäkin menee yksi psykanlukupäivä hukkaan... Mietin myös että en varmaan tunnista isoa osaa biiseistä joita ne soittaa kun kahta viimeistä levyä ei ole tullut juuri kuunneltua, mutta eipä ollut keikalla siitäkään huolta - omasta tuotannostaan mulle ei-tuttuja kipaileita kuultiin vissiin yksi.
Oli kyllä varsinainen nostalgiapiikki kuulla pitkästä aikaa biisejä tyyliin Paradise, Coming Home (<3!), Eagleheart (siitä se kaikki aikoinaan lähti), Legions (ljdhksh vittujee!), Visions, Black Diamond, jostain viimeisenä kuullusta Hunting High And Low'sta puhumattakaan, etenkin kun osasi melkein kaikista sanat ulkoa. Yllättävän innoissaan sitä oli silloinkin kun näin Stratot Sauna Open Airissä 2009 soittamassa ennen Nightwishiä, ja tälläkin kertaa tuo oli vähintäänkin samaa luokkaa ellei jopa enemmän. Meininki olikin ihan saakelin hyvä suunnilleen koko kahden tunnin mittaisen setin ajan, joskin kolmen biisin cover-osuus nyt ei mulle henkilökohtaisesti mikään kohokohta tuolla ollut. Ihan kivastihan vaikkapa se Deep Purplen Burn toimi, mutta suurin osa noiden ajasta tuli kyllä vietettyä kamera käsissä.
Vaikka Kotis onkin jotain mille tulee toisinaan tietyssä seurassa vähän naureskeltua, oli se kuitenkin vaan jotenkin tui (? :D) kaikkine yleisönhuudatuksineen sun muineen. En tiedä voiko sanoa samaa vaikkapa Kupiaisen nahkahousuista tai Jörgin trikoista :'DD No ei vaan, ihan symppikset.
Hieno fiilis tuosta jäi, usein nuo tuollaiset "ai katos vaan, tonnekin ois huomenna lähtö" -keikat osaa vaan yllättää. Muutenkin tosi kiva idea koko Suomen-pätkä ennen Jörgin siirtymistä rumpujen takaa hoitamaan bisnespuolia. Auf Wiedersehen vaan! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti